Ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vuonna 1924 Ranskan Chamonixessa. Tänä vuonna, 25. helmikuuta 2018 päättyivät Pyeongchangin talviolympialaiset, jotka olivat ensimmäiset olympialaiset Korean niemimaalla sitten vuoden 1988 kesäolympialaiset Soulisssa. Paljon on ehtinyt tapahtua noiden olympialaisten aikana, mutta mitkä olivatkaan vuoden 2018 talviolympialaisten kohokohdat.
Mitkä maat saivat eniten mitaleja?
Eniten mitaleita Pyeongchangissa voitti Norja. Pohjoinen naapurimaamme keräsi mitaleita niinkin huikean luvun kuin 39 kappaletta. 14 näistä mitaleista oli kultaa. Seuraavaksi eniten mitaleja keräsi Saksa, joka myöskin keräsi 14 kultamitalia, mutta hävisi mitalien totaalimäärässä kahdeksalla Norjalle. Kolmanneksi mitaleja keräsi Kanada 23:lla mitalisuorituksellaan. Suomi taasen voitti kaiken kaikkiaan kuusi mitalia, joista kultamitaleja ansaittiin yksi kultamitali maastohiihtäjä Iivo Niskasen toimesta.
Mikä on Pyeongchangin olympialaisten maskotti?
Talviolympialaisilla on tietenkin maskotti ja se oli niin sanottu valkoinen tiikeri, Soohorang. Toinen eläinhahmo on mustakarhu Pandabi, joka on suunniteltu erityisesti paraolympialaisia varten.
Missä ovat seuraavat olympialaiset?
Myöskin seuraavat olympialaiset sijoittuvat Aa
siaan. Vuoden 2020 kesäkisat ovat Tokiossa ja talvella 2022 taas Pekingissä. Tällöin Pekingistä tulee ensimmäinen maa, joka on isännöinyt sekä kesä- ja talvikisoja. Kesäolympialaiset kiinan pääkaupungissa olivat vuonna 2008.
Seuraavien kahden kesäkisojen isäntäkaupungit on jo myös valittu. Vuonna 2024 olympialaiset ovat Euroopan mantereella, Pariisissa ja vuonna 2028 ne sijoittuvasi Yhdysvaltain Los Angelesiin. Seuraavien talvikisojen isäntiä ei ole kuitenkaan vielä valittu.
Kummalliset olympialajit
Olympialaisten seuraamisessa on sekin hauska puoli, että välillä tulee katsottua lajeja, joiden olemassaolosta ei ole edes tiennyt. Joissakin lajeissa päästään aivan äärettömiin nopeuksiin. Alppihiihto on ehdottomasti yksi talviolympialaisten nopeimmista lajeista. Vaikka olisi luullut, että kelkkalajit olisivat nopeimmat, ne tulevat vasta toisena.
Yksi kysymys, mikä useimmille saattaa tulla mieleen mäkihyppyä katsellessa on lajin vaarallisuus ja se, kuinka urheilijat pystyvät laskeutumaan ilman näkyviä vaurioita. Vastaus on se, että vaikka televisiosta näyttäisikin, että hyppääjät laskeutuvat alas päätä huimaavan korkealta, totuus on se, että he ovat vain noin kolmen metrin korkeudessa maan pinnasta. Tässähän lajissa hypyn pituus ratkaisee, eikä niinkään sen korkeus.
Mikä on erikoista tässä vuodessa?
Pyeongchangin o
lympialaisiin, kuten aikaisempiinikin vuosiin, on tehty joitakin lajimuutoksia. Yksi on, että curlingissa tiimejä ei enää määritellä sukupuolen mukaan, vaan parit ovat hakeutuneet niin sanotuiksi sekapareiksi. Toinen niin sanottu lajimuutos on “Big Air” lumilautailun saralla. Tämä tarkoittaa kisaa, jossa lumilautailijat hyppäävät suuriin korkeuksiin, tehden siellä akrobaattisia temppuja. Nämä temput arvostellaan tuomarien pisteytyksen mukaan. Sen lisäksi pikaluisteluun on tehty lajimuutos, jolloin kaikki luistelijat aloittavat suuressa ryhmässä, jossa voi olla noin 25 luistelijaa kerralla. Ennen kisoissa on yleensä pikaluistelun startit tehty pareittain.
Myös joitakin lajeja puuttuu tänä vuonna. Lumilautailun paripujottelu on jätetty pois. Paripujottelussa kaksi kilpailijaa pujottelee samaan aikaan reitin läpi rinta rinnan. Kansainvälinen olympiakomitea päättää kaikista lajimuutoksista ja isäntämaalla ei ole niinkään tässä asiassa paljon sanavaltaa.
Yksi hauska muutos tämän vuoden ohjelmaan on se, että kaunoluistelun puolella ohjelmassa ei kuulla enää vain instrumentaalista musiikkia vaan myös musiikkia, jossa on sanoitukset. Edellisinä vuosina tämä on ollut kiellettyä. Kuitenkin, kaikki luistelijat eivät ole lähteneet valitsemaan sanoituksellista musiikkia, vaan myös näissä olympialaisissa kuultiin vanhantyylistä klassista musiikkia.