Tampereella asuva Lydia Windemann-Lehtonen hiihti olympiakultaa vuonna 1952. Hänen omien sanojensa mukaan, käytännössä hän juoksi Oslossa tuon reitin läpi ja se oli hänen voittonsa salaisuus, vaikka hän hiihtikin välillä metsään.
Juoksemalla hiihtämisestä on tullut hitti vasta viime vuosina, mutta Windemann-Lehtonen oli tottunut juoksija, ja sen takia suksien kanssa juoksemien ylämäet sujuivat kuin itsestään. Samaisissa Oslon kisoissa, naisten hiihdossa tuli historiallinen kolmoisvoitto, kun legendaarinen Siiri “Äitee” Rantanen hiihti kakkossijalle ja Mirja Hietamies kolmospallille. Tällaista kolmoisvoittoa ei ole Suomen olympiahistoriassa nähty sen jälkeen eikä myöskään sitä ennen.
Lydia Widemann-Lehtonen on kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen naispuolinen hiihdon olympavoittaja, mutta myös ensimmäinen naispuolinen hiihdon olympiavoittaja koko maailmassa. Naisten hiihto tuli ensimäistä kertaa olympiaohjelmaan vuonna 1952 ja käytössä oli vain yksi 10 kilometrin matka. Se meriitti pysyy hänellä ikuisesti. Tänä vuonna, 97-vuotiaan, hänestä tuli myös maailman vanhin elossa oleva olympiavoittaja, kun bahamalainen purjehtija Durwan Kownes kuoli 100-vuotiaana. Se on kunnioitettava meriitti, mutta ei toki pysyvä ja sen Widemann-Lehtonen tietää itsekin.
Holmenkollenissa, vuonna 1952 Widemann hiihti harhaan. Se johtui kuulemma siitä, että huoltomies juotti hänelle liian ison annoksen mustikkasoppaa. Se alkoi yskittää ja latu karkasi näkyvistä ja hän hii
hti metsään. Onneksi oli kuitenkin sen verran eroa muihin, että voitto tuli harhahiihdosta huolimatta. Varusteetkin olivat vähän niin ja näin. Naiset hiihtivät varusteissa, mitä miehiltä jäi ja esimerkiksi hiihtopuku ja sukset olivat miesten mallia.
Vuonna 1952 tammikuussa Tampereen seudulla ei ollut lainkaan lunta ja Lydian täytyi keksiä jokin paikka, missä harjoitella. Hän alkoi hiihtää sänkipellolla. Suksi luisti, mutta kuulemma kului aivan mahdottomasti korsien sänkien takia, jotka raapivat suksen pohjaa. Muu maajoukkue oli valmentautumassa valmentaja Veli Saarisen johdolla Vuokatissa, mutta Lydia ei voinut mennä, sillä hän teki pitkää päivää tiilitehtaan konttorissa. Silti hän voitti kisat, vaikka harjoittelu oli jäänyt pitkälti vain hänen vastuulleen.
Windemannin kilpailu-ura loppui Oslon jälkeen 32-vuotiaana. Perheellisenä ja työssä käyvänä naisena hänellä ei ollut enää aikaa täysipainoiseen harjoitteluun. Hänen poikansa syntyivät vuosina 1961 ja 1962. Hän on kuitenkin ollut aina hyvässä kunnossa. Eläkkeelle hän ei olisi millään halunnut jäädä tiilitehtaan konttoristin virastaan ja töihin hän juoksi vielä yli 60-vuotiaana.
97-vuotias on elämänsä aikana löytänyt myös itsestään luovan puolen. Maalaaminen on ollut hänelle rakas harrastus ja kaikki asunnon taulut ovat hänen maalaamiaan. Yhdessä taulussa on alaston nainen. Lydiä ei enää muista kuka oli ollut mallina, mutta se oli hänen lahjansa hänen aviomiehelleen Paavo Lehtoselle. Nykyään Windemann-Lehtonen laulaa paljon. Hänen suosikkikappaleensa on Emma.