Koiran on päästävä tarpeilleen, oli keli mikä tahansa. Liikuntaakin olisi hyvä harrastaa kaikenlaisesta kelistä huolimatta. Kuitenkin, kun mittari laskee alle kymmenen pakkasasteen, voi ulkoiluttaminen muuttua hieman hankalaksi. Milloin esimerkiksi tietää, milloin koira palelee ja milloin tassut pitäisi suojata kylmältä?
Etupäässä koira on koira eikä välttämättä tarvitse vaatteita. Kuitenkin, jos ilma on poikkeuksellisen kylmä, on ihmisen tultava vastaan. Esimerkiksi koiran voi suojata takilla tai tassunsuojilla tai viedä lyhyemmille lenkeille kuin normaalisti. On myös huomioitava, että pakkasen purevuuteen vaikuttaa myös tuuli.
Koira tottuu kylmyyteen samalla tavalla kuin ihminen. Jos koiran totuttaa kylmään pikku hiljaa, se ei ole moksiskaan kylmemmistä keleistä. Jos taas koira elää pääasiassa sisällä, kylmä ilma suurena muutoksena voi olla sille järkytys ja suojaamisessa on syytä kiinnittää huomiota.
On myös hyvä muistaa, että suojaamisen tarve riippuu paljolti rodusta ja yksilöstä. Esimerkiksi arktisten alueiden rodut, kuten huskyt, alaskan malamuutit ja porokoirat nauttivat pakkasesta, eivätkä tarvitse lisäsuojausta talvellakaan. Rekikoirien parhaat työskentelyolosuhteet ovat silloin kun pakkasta on noin 15 astetta. Ulkotarhoissa asuvien koirien turkki on alkanut vahvistua syksyllä ja talveen mennessä niiden turkki on riittävän paksu suojaamaan kovaltakin viimalta.
Toisaalta taas lämpimien alueiden rodut ja esimerkiksi karvattomat koirat, kuten chihuahuat, pienet vinttikoirat ja Meksikon karvattomat koirat eivät kestä pakkasta ja tarvitsevat heti lämmikettä
, jos ilma kääntyy pakkaslukemille – jollei jopa jo hieman aikaisemmin. Nämä koirat ovat tottuneet usein käyttämään suojia, joten pakkasellakaan niiden pukeminen ei usein tuota ongelmia. Tosin, koirien kouluttaminen suojiin on jokaisen omistajan vastuulla.
Myös on koiria, jotka eivät useimmiten tarvitse suojia, kuten spanielit ja terrierit, mutta kuitenkin kovilla pakkasilla saattaa tulla ongelmia. Nämä koirat ovat saattaneet tottua takkiin, mutta esimerkiksi tassusuojat saattavat tuntua koirasta niin oudoilta, etteivät ne suostu kulkemaan ne jalassa.
Varma merkki siitä, että koira saattaa palella on tassujen nostelu. Koira paleltuu ensimmäiseksi juuri tassuista, sillä niiden pohjissa ei ole tarpeeksi suojaa koiralle. Tassujen nostelusta huomaa, ettei lenkkiä kannata jatkaa enää pitkään. Pahimmassa tapauksessa, jos koira altistuu pitkään kylmälle, tassut saattavat paleltua ja silloin ne ovat todella kipeät. Merkki kudosvaurioista ovat esimerkiksi turvonneet tassut ja koira pitää viedä silloin pikimmiten eläinlääkärin vastaanotolle.
Voiteet eivät auta tassua suojautumaan kylmyydeltä, mutta ne voivat kuitenkin lievittää lievän paleltuman aiheuttamaa anturan kuivumista.
Tyypillisin koiran paleltumisvamma on metsästyskoiran kivesten paleltuminen. Kun koira lähtee jäljittämään jänistä, se saattaa olla kadoksissa monta tuntia ja siinä ajassa paleltumavamma on saattanut aiheutua omistajan huomaamatta. Toinen arka paikka ovat korvanlehdet.
Myös ruokinta tulisi huomioida pakkasen mukaan siten, että jos koiran lenkit ovat lyhyempiä pakkasen takia, koira saattaa lihoa, jos ruokamäärät ovat samalla tasolla normaaliliikunnan kanssa.